Latè-tranble
30 novembre 2007
Nan memwa moun Wanakera (Matnik) se prèmie kou an zenglèt-latè (an tranmman-tè) te ladje tousa lèlèm, 7.4 grèd rèltès, asou zandal 9 grèd Richtè a. Se sòti ta yè apremidi a te sòti nòlfòk nan fondas la, 152 tjilomèt kifè drit li (5/6 asou an zandal 12 grèd) pa te djòk èk nou pase bèl atè Matnik. Ta 11 janvie 1839 la eti ki te tjwe 300 jik 400 moun Foyal (oliwon 100 moun Sentlisi) nèyè te trape an rèltès grèd 6/7 èk ta 19 maws 1953 a, ki leve nan menm Kannal Yowanalao a, te trape an rèltès 7.3 èk te fè anchay dezas nan makrèy la atè Yowanalao (Sentlisi ) èk anchay dezas branbrannan Matnik, pa rete nan memwa moun. Se pa ta 8 fevriye 1843 atè Kaloukera-Kouchalwa (Gwadloup) eti lèlèm la te oliwonn 7, èk te tjwe 3 600 jik 5 500 moun (an tan tala yo pa te ka konte wawa epi nèg-mawon) eti moun ke sonje. Pa ni p’an simidòy, p’an kont, p’an titim ki chaye se penteng tala tankon yo chaye an memwa nan ourakàn la. Nan tout Karayib la, se menm bagay la èk zenglèt-latè 1946 ki te tjwe 1 600 moun atè Borinkèn (Puerto-Riko) pou rèltès la, 8.1 (pli wo nan listwa kawyann karayib la) ki te djok ek pou radmare (tsunami) ki leve lamenm dèyè, pa kite p’an tras nan memwa moun.
Lire la suite "Latè-tranble" »